Kotimaisen kumikalvojen valmistusteknologian kehitys on ollut hidasta; Teknisten tekijöiden lisäksi kotimaani kumiteollisuuden työnjaolla ja institutionaalisella rakenteella on merkittävä rooli. Vuoden 2000 tienoilla parantaakseen kotimaisten pulssiventtiilien kilpailukykyä ja vastatakseen käyttäjien tarpeisiin valmistajat alkoivat tuoda maahan erityisesti kalvojen tuotantoon tarkoitettuja kumilevyjä. Tuohon aikaan näiden materiaalien saatavuus rajoittui muutamiin valikoituihin yrityksiin, ja "tuotujen kalvojen" sisällyttämisestä tuli kotitalousventtiileiden keskeinen myyntivaltti.
Kotimaisen pussityyppisen pölynkeräystekniikan ja sen sovellusten laajentuessa tuontikalvomateriaalit tulivat helpommin saataville; suurimpia tuotemerkkejä olivat Marsh Bellofram and Garlock (USA), Continental ContiTech (Saksa) ja Effbe (Ranska). Useimpien kotimaisten yritysten valmistamissa alle 4 tuuman pulssiventtiileissä niin sanotut "tuodut valmiit kalvot" olivat itse asiassa maahantuotuja "kumi-kangaskomposiitti"- tai "kalvolevymateriaalin" rullia - tyypillisesti 0,9–1,27 mm paksuja ja 1 520 mm leveitä, mikä vaati kotimaista stanssausta ja muotoilua. Poikkeuksena oli Garlockin valmistama yli 8 tuuman pulssiventtiilien kalvo.
On myös onnistuneita esimerkkejä kotimaisista kalvosovelluksista. Esimerkiksi maan vanhimmissa suorakulmaventtiileissä käytetty altaan muotoinen kalvo (erityisesti "vanha 3/4 tuuman" malli yhdistettynä pölynkerääjään MC24-120) on ollut kotikäytössä lähes neljäkymmentä vuotta. Eräässä toisessa tapauksessa merkittävän kiinalaisen teräsyrityksen omassa voimalaitoksessa kesäkuussa 2009 käyttöön otettu pussityyppinen pölynkerääjä käytti sekä tuonti- että kotimaisia pulssiventtiilejä. Viiden vuoden käytön jälkeen kotiventtiilit (jossa oli kotikalvo) pysyivät normaalissa käytössä, kun taas joidenkin tuontiventtiilien rungot olivat kärsineet korroosiovaurioita.
